- Espoo Art r.y.

Kuukauden taiteilija: Toukokuu 2026 Liisa knuuti

Liisa Knuuti on espoolainen kuvataiteilija. Hänellä on työhuone Träskändan puiston kupeessa Auroratalossa yhdessä 30 muun Espoo Artin taiteilijan kanssa. Hän on toiminut Espoo Artin puheenjohtajanakin ja hallituksessa n. 20 vuotta. Viimeksi hän toimi näyttelytiimin vetäjänä, mutta jätti tänä vuonna tehtävät nuoremmille.

Liisa Knuuti on koulutukseltaan valtiotieteen lisensiaatti. Hän on työskennellyt työuransa aikana yhdyskuntasuunnittelun parissa, jossa visuaaliset asiat ovat korostuneet.

Jo lapsena Liisa Knuuti sai seurata, kun hänen isänsä maalasi vapaa-aikoinaan öljyväreillä ja akvarelleillakin. Isä oli opiskellut diplomi-insinööriksi ja perustanut oman metallivalimon. Isä suunnitteli, että eläkkeelle jäätyään hän keskittyy maalaamaan lapsuutensa paikkakunnalla Pälkäneellä ja alkoi rakentaa sinne vapaa-ajan taloa. Kesken talonrakennuksen hän kuoli tehtaalla tapahtuneessa onnettomuudessa, johon vaikutti, että hän oli sodassa menettänyt toisen silmänsä.

Kun Liisa myöhemmin itse sairastui vakavasti, hän päätti alkaa heti maalata, eikä odottaa myöhempää aikaa, koska sitä ei ehkä tule koskaan. Liisa muutti silloin vuodeksi Tukholmaan ja sai vuorotteluvapaan tehtävistään Teknilliseltä korkeakoululta. Tukholmassa hän pääsi päiväkouluun opiskelemaan öljymaalausta. Siellä syntyi myös Supegruppen, kuuden hengen taiteilijaryhmä, joka piti kaksi näyttelyä Tukholman Södermalmilla.

Suomeen palattuaan hän osallistui monille kursseille Vapaassa taidekoulussa ja Helsingin taiteilijaseuran kurssikeskuksessa. Hänen opettajanaan oli usein kuvataiteilija Päivi Siren, josta tuli hänelle tärkeä mentori, joka käy edelleen säännöllisesti katsomassa hänen töitään.

Liisa Knuutin maalauksien lähtökohtana on väri. Inspiraation polku vie luontoon, jossa herkulliset väriyhdistelmät odottavat löytäjäänsä. Luonto onkin täynnä jännittäviä ja salaperäisiä muotoja. Häntä kiinnostavat luonnon pienet yksityiskohdat, joita ei havaita ensi silmäyksellä. Silmut, sipulit, siemenet ja juuret kantavat sisällään luonnon suuruutta ja kauneutta. Hän ei maalaa näkemäänsä sellaisenaan, vaan siitä syntyneen tunnelman pohjalta. Hän valokuvaa kiinnostavia kohteita ja käyttää niitä malleina.

Valo kiehtoo myös häntä. Kuinka se leikkii veden pinnalla tai kurkistaa lehtien lomasta. Ja miten valo vaihtelee eri vuodenaikojen ja vuorokauden aikojen välillä, miten valtava ero on talvisen illan ja kesäisen yön välillä. Hänelle pinnan rosoisuus ja elävyys on tärkeää. Sen hän saa aikaan akryyliväreillä ja stuktuureilla, joihin hän kokeilee erilaisia tekniikoita. Binder ja siihen sekoitetut mannaryynit ja pigmentit saavat aikaan salaperäisen pinnan. Jotkut katsojat ovat sanoneet lukevansa sitä kuin runoa. Kunkin katsojan mieli voi tulkita omansa.

Liisa Knuutin mielestä maalauksissa pitää olla myös särmää, niiden tulee kertoa myös ihmiselämän hauraudesta ja haavoittuvuudesta. Hän haluaa tuoda töihin myös syvällisempää viestiä elämän arvaamattomuudesta, kuinka äkkiä kaikki voi olla toisin.